Kaksi kotia

 

Kaksi kotia

Elämässä tilanteet muuttuvat ja nykyinen elämäntilanteeni onkin huomattavasti erilaisempi kuin se oli vielä vuosi sitten. Aloitetaan tilanteen avaaminen tekstillä kahdesta kodista. Kuten arvata saattaa tilanne on tällä hetkellä se, että perheellämme on kaksi kotia. Olemme vieläkin kaksi ja kolme, mutta asumme kahdessa eri osoitteessa. Krista asuu aiemmin yhteisessä kerrostaloneliössämme ja minä asun kerrostalokaksiossa kilometrin päässä aikaisemmasta asunnostamme. Tämä 50neliön tilaihme on toimittanut minun ja Noelin pääasiallisen kodin virkaa heinäkuun puolen välin tietämiltä. Olemme siis asumuserossa Kristan kanssa. Pääasiallisella kodilla tarkoitan sitä, että viimeisen 5kk aikana olemme Noelin kanssa nukkuneet eniten öitä täällä. 

 

Valtavaan kartanoon myös valtava kuusi

 

Olemme kuitenkin olleet todella paljon myös vanhassa kodissamme yötä. Jos pitäisi veikata niin sanoisin, että tähän asti olemme olleet noin 30% vanhassa kodissamme ja 70% sitten täällä uudella asunnolla. Jimin kanssa asiat ovat jatkuneet normaalisti ja hän on luonani kolme viikonloppua kuukaudesta. Normaalisti olemme aina perjantain ja lauantain välisen yön täällä minun kodissani sitten lauantain ja sunnuntain välisen yön olemme yleensä koko porukalla Kristan luona. Vietämme siellä poikien karkkipäivän ja saunomme yhdessä. Aiemmin se olikin viikon ainoa saunamahdollisuus, ellei sitten käynyt Kristan talossa vielä lenkkisaunassakin, mutta nyt vihdoinkin sain saunavuoron myös tänne minun asunnolleni ja pääsemme poikien kanssa myös perjantaina saunomaan.

 

 

Mico viettää myös minun asunnollani 1-3 yötä viikosta. Riippuen hieman Kristan työvuoroista. Paljolti Kristan työvuorojen mukaisesti nuo lasten olemiset ja koko porukan olemiset tässä on suunniteltu. Vaikka tämä meikäläisen asunto on vain 50m2 kaksio, niin jostain kumman syystä tämä ei tunnu edes ahtaalta vaikka täällä oltaisiin neljän miehen ja kissan voimin. Katsotaan saanko kuvailtua tätä asuntoa tätä blogijulkaisua varten vai pistänkö vain jotain täytekuvia, mutta jos saan kuvailut aikaiseksi niin siitä nyt hieman näkee minkälainen tämä askeettisesti sisustettu poikamiesboksi on pohjaltaan. Täällä on kaikki mitä tarvitsen eikä sitten paljon enempää. Kaikille löytyy nukkumapaikat ja riittävästi viihdykettä sellaisinakin päivinä kun ulos ei voi tai ei halua mennä. Pihassa on lapsille leikkipuisto ja viereisessä talossa on isälle kuntosali, jonka käyttö on taloyhtiön asukkaille ilmaista. Se onkin ollut kovassa käytössä. 

 

Tarpeen vaatiessa tilaihmeeseen saa pelipaikatkin kaikille

 

Lähistöllä (noin 500m) on vielä erittäin hyvin varusteltu leikkipuisto jonka yhteydessä on aidattu pieni jalkapallokenttä joka on valaistu vielä näin talvisinkin illalla. Olemmekin hyödyntäneet tuota kenttää nyt viime aikoina lähes joka ilta. Lähikauppakin on hyvin lyhyen kävelymatkan päässä. Vaikka nykyinen asuinalue ei ole niin tasokas kuin aikaisempi, niin olen/olemme kotiutuneet tänne hyvin. Täällä on paljon aktiviteettia ja kotikin voisi olla huonompi. Toki tiedän, että taloyhtiön kaikki asunnot eivät ole ihan näin miellyttävässä kunnossa. Itselläni kävi tuuri asuntoa hakiessa ja satuin saamaan asunnon johon tehtiin juuri täysi pintaremontti ja hankittiin uusi liesi sekä jääkaappipakastin. Ulkoa talo on todella karu 1970-luvun loppupuolen harmaa betonirakennus. Sisältä kuitenkin onnistuin saamaan melko modernin ja pinnoiltaan siistin asunnon. Valittaa ei saisi kun ylipäätään sain todella nopeasti asunnon hakemuksen tehtyäni, siinä taisi mennä alle viikko hakemuksesta kun asuntoa minulle jo tarjottiin. Ainoana miinuksena sanottakoon kuitenkin, että vedenpaine täällä on todella heikko. Oli aikamoinen totuttelu suihkussa käyntiin, mutta siihenkin on jo totuttu. Onneks tuolla saunassa sentään vedenpaine oli kunnollinen.

 

Makkarin järjestys on tästä hieman muuttunut, mutta kuka nyt jaksaa ottaa monta kuvaa kaksion askeettisesta makkarista?

 

Kahdessa kodissa siis nyt elellään, mutta kuitenkin yhdessä olemme Kristan kanssa ja tekemisissä päivittäin. Asumuseron syyt jätettäköön nyt ainakin toistaiseksi pimentoon, ehkä ihan kaikkea ei pidä Internetissä jakaa. Sanottakoon kuitenkin se, että asumuseroon syypää löytyy allekirjoittaneesta. Minun vuokseni tämä tilanne on nyt mitä se on. Katsotaan mihin se ajan saatossa kehittyy. Toistaiseksi en ainakaan ole onnistunut viemään tilannetta kuin pahempaan suuntaan. Ajattelemattomuuttani, itsekkyyttäni tai vahingossa. Syillä ei kaiketi ole merkitystä. Paskaahan se aina on jos lapset joutuvat asumaan kahdessa eri kodissa. Olen jo esikoiselleni aiheuttanut saman tilanteen ja nyt olemme vastaavassa tilanteessa kahden muun pojan kanssa. Ehkä minun olisi pitänyt oppia jo jotain ensimmäisestä kerrasta, mutta sitä tulee vain hakattua päätä uudestaan ja uudestaan seinään. Täysin itsekkäistä syistä. Impulsiivinen luonteeni ilman lääkitystä on vienyt minut paikkoihin missä ihmisen ei vain pitäisi olla. Ehkä se nyt vihdoinkin alkaa olla kontrollissa. Toivotaan, että tässä pystytään korjaamaan se mikä on korjattavissa. 

 

If I fits, I sits

 

Lapset ovat kuitenkin suhtautuneet tilanteeseen erittäin hyvin. Pelkäsin hyvin paljon heidän reaktiotaan kahdessa kodissa asumisesta ja jännitin hyvin paljon sitä, että tahtovatko he enää lainkaan olla minun kanssani tai että tahtovatko he olla Kristan kanssa. Toisinaanhan voi käydä niin, että lapsi valitsee puolen tilanteessa. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan onneksi käynyt niin. Molemmat kodit ovat lapsille koteja ja he ovat kotiutuneet erittäin hyvin. Toki toisinaan sydäntä repii kun joku lapsista sanoo, että olisipa meillä vain yksi koti. Silloin on vain myönnettävä, että isin vuoksi meillä on nyt kaksi kotia, mutta teillä on silti kaksi rakastavaa vanhempaa jotka rakastavat teitä maailman eniten sekä yhdessä että erikseen. Lasten ehdoilla mennään ja lapset saavat päättää missä tahtovat olla yötä. Toki mahdollisuuksien rajoissa, riippuen Kristan työvuoroista. Noel on sellainen isin poika, että hän ei mielellään nuku ilman isiä joten kun Noel on Kristan luona yötä niin on isikin. Kolmea poikkeusta lukuun ottamatta ainakin toistaiseksi. 

 

Rakennustyömaalle olisi rakennussiivoja hakusessa

 

Se että Noel ei tahdo nukkua ilman isiä ei todennäköisesti ole kuin tottumiskysymys. Nyt näyttäisi jopa siltä, että Noel uskaltaisi vähän paremmin jäädä ilman isiä nukkumaan. Kyse ei missään nimessä ole siitä etteikö Noel tahtoisi olla äitinsä kanssa tai ettei hän ikävöisi äitiään. Kyse on vain siitä, että kaveri on tottunut aina nukahtamaan siten, että hieltä lemuava isä makaa vieressä ja lukee satua. Nykyinen tilanne ei todellakaan ole ideaali. Ei sellainen tilanne jossa tahtoisi olla ja minä olen tässä tilanteessa jo toista kertaa. Toista kertaa vien lapset tämän läpi. Katsotaan mihin tilanne ajan kanssa kehittyy. Kaikesta on kuitenkin aina selvitty ja tullaan selviämään. Pitäkää kiinni rakkaistanne ja näyttäkää rakkautenne. Rakastakaa oikeasti koko sydämellä. Myöntäkää heikkoutenne ja antakaa toiselle tukea heikkoina hetkinä. Sillä pääsee jo pitkälle.

-Iskä