KaksJaKolme

Perhe-elämä saattaa olla melko ailahtelevaa ja myrskyisää. Se saattaa olla myös tyyntä ja tasaista. Perheitä on niin monenlaisia, mutta jokaisessa perheessä todella tärkeää on varsinkin vanhempien jaksaminen. Tietenkin lapsille pitää turvata riittävä yöuni ja lepääminen, mutta en nyt tässä tekstissä ota siihen sen enempää kantaa. Jokainen täysipäinen vanhempi ymmärtää sen, että lapsen perustarpeisiin kuuluu myös lepo. Vaikka me huolehdimme aina lasten jaksamisesta ja saatamme huolehtia vielä kumppaninkin tarpeista. Aivan liian monet meistä unohtavat itsensä ja omat tarpeensa. Kotiäidit aloittavat aamunsa vaippojen vaihdolla, tekevät ruuan, hoitavat kotityöt, ottavat koulusta tai hoidosta palaavat lapsen vastaan ja tekevät koko päivän duunia päivästä toiseen. Työssä käyvät vanhemmat tekevät ensin päivän töitä ja sitten hyppäävät suoraan lapsiarkeen. Ilman taukoja. Sitten alkaa lasten harrastuksiin kuskaaminen ja lasten iltatoimet. Pakkaamiset seuraavan päivän koulupäivää varten ja tarvi

Sä oot niin ärsyttävä, Mä haluan toisen isin, Kankaanpäässä on paljon kivempaa kuin Tampereella, Sä oot tyhmä ja monta muuta ihanaa lausetta on nyt viime aikoina lentänyt meidän ihanien pikku kupeiden hedelmien suusta lennellyt. En tiedä onko tämä nyt jokin ikään liittyvä juttu vai johtuuko tämä koulujen ja esikoulun aloittamisesta, mutta voin kertoa että vanhempien sietokyky on nyt viime aikoina ollut kovilla poikien puheiden vuoksi. En tiedä mistä nämä kaverit edes ovat kuulleet nämä kaikki lauseet joita meidän niskaamme nyt heitellään, mutta melkoista tavaraa sieltä veljet suoltavat.  Pojat siis yleensä ovat molemmat aina olleet todella hyväkäytöksisiä ja toinen ehkä jopa hieman arka/ujo. Tästä ei kuitenkaan enää nykyään ole tietoakaan. Kaverit ovat kasvattaneet melkoisen temperamentin. Ei tarvita kuin pieni vastoinkäyminen tai se, että käskemme laittaa puhelimen pois, niin helvetti on irti. Sieltä tulee kiukku ja mökömökö-puuhun kiipeäminen. Sitten isi ja äiti ovatkin ärsyttäviä, t

 Uusi kaupunki, Uusi minä Olen nyt viettänyt kaksi viikkoa lomaa ja se on kyllä ollut hedelmällistä. Valehtelisin jos väittäisin, että kesä on mennyt pelkästään rentoutuessa ja harrastusten parissa, mutta on ollut kyllä todella mukavaa saada kotonakin asioita aikaan. Rakkaallanikaan ei ole enää ihan niin montaa asiaa mistä mainita, jotka olisivat roikkuneet tekemättä. Sohvan kiristys taitaa olla viimeinen asia, joka on jäänyt roikkumaan. Täytyykin ehkä vielä pieni hetki sitä venyttää, että on edes jotain mistä minua muistutella. On tässä lomalla toki aikaa ollut rentoutumiseenkin. Viime tekstissä kirjoitinkin siitä kuinka olemme koko perheellä ehtineet viettämään paljon aikaa ja tekemään reissuja. Nyt viime viikonloppuna pääsimme myös viettämään aikaa ihan aikuisten kesken. Ystäväni Kankaanpäästä tuli seuraksemme ja rakkaani hyvä ystävä tuli myös istumaan iltaa kanssamme. Kävimme ihan aikuisten kesken keilaamassa, pelasimme lautapelejä ja grillailimme muutaman oluen lomassa. Se oli kyl

Olemme viettäneet viimeiset kymmenen päivää kaikki yhdessä kesälomaa. Herra J tuli Kankaanpäästä jälleen pidemmälle pätkälle Iskän ja perheen riemuksi seuraksemme ja herra M oli vielä kesälomalla, äiti mammalomalla ja allekirjoittaneella itsellään on meneillään kesäloma. Saimme siis viettää pitkästä aikaa oikein kunnolla aikaa koko viiden hengen porukalla. Nyt todellisesti olimme kaksi ja kolme. Tämä teksti on vain pieni sukellus meidän pieneen yhteiseen lomaamme. Eli ihan perus kevyttä kuulumisten kerrontaa näin välillä. Meillä oli valmiiksi suunniteltuna ohjelmaa ja aika todella meni kuin siivillä. Matkan varrelle mahtui monta riemuisaa hetkeä, uusia kokemuksia lapsille ja tietenkin myös meidän pojat tuntien hampaiden kiristelyä, kiukuttelua ja itkua. Itse kuitenkin olin todella onnellinen kun sain kolmannen poikani seuraksemme pitkäksi aikaa ja myös pojat olivat suurimman osan ajasta todella innoissaan toisistaan. Onhan se kiva kun on jatkuvasti leikkikaveri kotona ja voi vain lähte