Tekstit

Tasapuolisuus perhe-elämässä

Kuva
 *Huom. Tämänkertainen blogiteksti käsittelee nimenomaan perheitä, joissa on kaksi aikuista.* ”Millään muulla ei ole väliä kuin rakkaudella. Kaikki rullaa vain omalla painollaan. Ei meidän mitään tarvitse suunnitella, koska rakastetaan toisiamme. Kyllä minä hoidan kaiken, että sinä voit tavoitella unelmiasi.” Tällaisia kauniita asioita me ihmiset toisillemme valehtelemme kun aloitamme parisuhteen. Emmehän me tietysti tarkoituksella valehtele, me emme vain tiedä mitä sitten tapahtuu kun perheeseen syntyy jälkikasvua. Haluan nähdä sen kotivanhemman joka lapsen/lapsien ensimmäisen vuoden/ensimmäisten vuosien jälkeen sanoo: ”Ei sinun tarvitse kulta osallistua arjen pyörittämiseen, minä hoidan kaiken lapset, ruoan, kaupassa käymisen, kotityöt ja kalenterin suunnittelun. Tee sinä vain töitä ja tavoittele unelmiasi. Muista myös viettää vapaa-aikaa ystäviesi kanssa, ei kiirettä kotiin!” Koska kyllähän me joilla niitä lapsia on jo hetken aikaa ollut, että ei se niin mene. Jokainen kotivanh
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mikä isyydessä tuli yllätyksenä?

Kuva
Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt paljon juttuja siitä kuinka vanhemmat kertovat asioita joihin eivät olleet valmistautuneet vanhemmiksi tullessaan. Minun on pakko sanoa, että en ollut ihan hirveän valmistautunut mihinkään. Olen ylpeä isä ja vahvasti läsnä kaikkien lasteni elämässä, mutta en minä erityisesti opiskellut isäksi tulemista. Sen kyllä päätin alusta asti, että en aio olla se isä joka kännää kaikki viikonloput ja arkisin välttelee lapsiaan töissä. Olen aina halunnut olla läsnä kaikessa missä vain pystyn olemaan ja minä ihan oikeasti nautin lasteni kanssa ajan viettämisestä. Oli kuitenkin asioita jotka ihan oikeasti yllättivät minut ja joihin en usko, että olisi edes pystynyt valmistautumaan. Kakka ja vaipat Sitä pitää kakkaamista hyvin arkisena asiana eikä sitä ihan hirveästi tullut omassa arjessa ajateltua ennen lapsia. Sitä kävi kakalla muutaman kerran päivässä ja sillä sipuli. Mitä sitä sen enempää paskomista miettimään. Lapset kun tuli kuvioihin niin tämä ajatu
Lähetä kommentti
Lue lisää

Elämä on oikeastaan aika hyvää + Instagram!

Kuva
Meillä on täällä kotosalla pyörinyt kuten aika usein näin joulun alla pyörremyrsky nimeltä Krista. Se jouluhössötys alkaa jo lokakuun lopulla ja mietitään mitä kenellekin lahjaksi, mitä syödään, minkä väriset vaatteet olisi kivat, pitäisikö joulukuusi käydä jo hakemassa varastosta ja kasailla. Saatte varmaan ajatuksesta kiinni, mikä on siis ollut meininki. Nyt uutena lisänä on olohuonetta ruuvattu jo useampaankin otteeseen eri järjestykseen ja keittiöön kävin juuri tänään uskollisella Renaultin perhehelvetillä noutamassa uuden pöydän keittiöön. Autoblogihan tämä ei ole, mutta sen verran on mainittava, että tuollainen perhehelvetti (autoista tietäville ja niille jotka haluavat googlettaa Grand Scenic kyseessä) taipuu oikeesti aika moneksi. Sinne mahtuu 7 ihmistä kyytiin ja tarvittaessa kaikki penkit saa kaadettua 90 asteen kulmaan, joten siitä saa muovattua vähän kuin pienen pakettiauton, joka on yllättävän tilava. Esimerkiksi alla olevan kuvan oikeassa reunassa oleva vitriini on kuljet
Lähetä kommentti
Lue lisää

Instagram vs. Reality

Kuva
Talvi on haastavaa aikaa. Luulin, että kaikille perheellisille ihmisille, mutta sitten menin olan yli katselemaan kumppanini Instagram-feediä ja TikTok-feediä. Toiset perheet lisäävät Instagramiin kuvia, joissa he luistelevat vaaleat hiukset hulmuten, Pepsodent-hymy vilkkuen Helly Hansenin yhteensopivissa takeissa onnellisina järven jäällä. Sää on pilvetön ja kaikki on vaan niin täydellistä. He pysähtyvät jääradan reunaan juomaan kaakaota ja yksikään lapsi iästä huolimatta ei läikytä kaakaotaan tai valita mistään. Kaikki vain on täydellistä. Kaakaon juomisen jälkeen he hyppäävät BMW:n sähkömaasturiin ja hurauttavat Rukalle talvilomaksi jatkamaan sitä ihanan täydellistä elämää kun kaikki vain sujuu ja on ihanaa. HUOMIO: Yllä oleva kuva on pixabayn vapaan lisenssin kuva. Liitin sen mukaan, koska tältä näyttää minun aivojeni tuottama "täydellinen IG-perhe" Ei saatana. Ihan oikeasti? Meillä jos viikonloppuna sovitaan, että mennään ulos laskettelemaan ensin huudetaan ”EIKÄ! E
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lapsenteko on helppoa, isyys ei

Kuva
Suurin osa murrosikään ehtineistä miehenaluista osaa tehdä lapsen. Se nyt ei mikään hirveä haaste ole sellaisille ihmisille, jotka ovat kykeneväisiä lapsia samaan. Ikävä kyllä kaikki eivät siihen ole kykeneväisiä ja ikävä kyllä monesti juuri sellaiset ihmiset, jotka tahtoisivat ja olisivat varmasti hyviä ja rakastavia vanhempia eivät fyysisesti voi saada lasta. Toiset saavat tekoprosessin loppuun nopeammin kuin toiset. Hyvinkin helppo mekaaninen toimenpide kunhan vain löytää suostuvaisen kaverin kyseiseen toimenpiteeseen. En ole kyseisen prosessin asiantuntija ja kokemuksia itseltäni tekovaiheesta löytyy sen verran vähän, että en lähde sen enempää avaamaan tuota lapsen tekemisen prosessia, eikä varmaan tarvitsekaan. Veikkaan, että tätä blogia lukevat lähinnä ihmiset joilla on perhettä joten kyllä te tiedätte miten se lapsi tehdään, suurin osa varmasti paremmin kuin minä.    Asia mistä kuitenkin tiedän jotain ja mielestäni olen siinä aika taitava on isyys. En väitä olevani täydellinen
2 kommenttia
Lue lisää

Mihin se arjen huumori katoaa?

Kuva
 Suhteen alussa kaikki on vain koko ajan ihanaa, mikään toisessa ei ärsytä ja tuntuu kuin voisi elää näin vain ikuisesti. Kun ensimmäinen lapsi syntyy sitä pientä ihmettä vain katselee ja silittelee, päässään sitä ajattelee, että tämä pieni ihminen on täydellinen ja minä tulen olemaan ikuisesti onnellinen nyt kun minulla on hänet. Arki tuoreessa perheessä tai parisuhteessa on huumorintäyteistä ja kaikki on vain niin saatanan ihanaa. Kaikesta ollaan samaa mieltä, eikä mitkään päätökset tai muutokset aiheuta ongelmia. Kaikesta selvitään yhdessä nauraen ja hymyillen. Päivän mittaan sitä jaksaa lähetellä hauskoja / piristäviä viestejä toiselle ja lasten kanssa jaksaa hassutella aamusta iltaan. Tuntuu siltä kuin elämä vain olisi täydellistä ja sitä ihmettelee vanhempia jotka mököttävät vittuuntuneen näköisenä leikkipuistossa ja äkäisesti kieltävät lastaan liimaamasta räkää sisaruksensa haalariin. Tässä vähän aikaa sitten tajusin olevani itse se vittuuntunut isi jonka suupielet ovat jatkuv
4 kommenttia
Lue lisää

Etävanhemmuus on vieläkin hanurista, mutta ihan jees

Kuva
 Lähes kaksi vuotta sitten kirjoitin blogitekstin nimeltä ”Etävanhemmuus on hanurista”. Silloin avauduin hieman siitä miltä tuntuu olla esikoiseni etävanhempi ja miltä tuntui kun lastaan alkoi näkemään vähemmän. Ajattelin, että nyt voisi olla hyvä avata tuntemuksia tuon asian tiimoilta kun kokemustakin on kertynyt pari vuotta lisää. Moni muukin asia toki on muuttunut ja varsinkin oma henkinen hyvinvointi sekä työura ovat ottaneet aimo harppauksia eteenpäin. Koen otsikon mukaisesti, että kyllä se etäisyys on vieläkin hanurista, mutta ehkä kun itsekin voi paremmin henkisesti kuin ennen niin se ei ehkä ole ihan niin hanurista. Se on ihan jees, voisihan asiat olla paljon huonomminkin ja pahimmassa tapauksessa voisi olla, että en näkisi lastani lainkaan tai näkisin häntä aivan liian vähän.    Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin ihan tyydyttävä. Jimi viettää meidän luonamme Tampereella kolme viikonloppua kuukaudesta ja yleensä myös kaikki lyhyemmät lomansa ja pidennetyt viikonloput. Kesäloma
2 kommenttia
Lue lisää