Mikä juttu?

Edit 22.4.2023 

Pistetäänpä tämä esittely uusiksi. Tässä sivulla on roikkunut jo ihan blogin alkuajoista sama esittelyteksti, mutta siinä on todella moni asia jo vanhentunutta ja muuttunutta, joten laitetaanpa vaihtoon.

Tekstejä täällä kirjoittelee perheen isä (meinasin kirjoittaa perheen pää, mutta se titteli jätettäköön äidille jolle se kuuluu). Isät ovat kovin vähän äänessä perheblogeissa tai somen puolella, joten tahdoin lähteä aikanaan mukaan siihen harvojen isien joukkoon jotka verkkoon tuottavat sisältöä tavalla tai toisella. Työskentelen päivät IT- ja elektroniikka alojen parissa suurehkossa elektroniikan maahantuontiyrityksessä. Sivutoimena sitten hieman lisää IT-puolta, mutta ne on niitä tylsiä juttuja joista kukaan ei halua kuulla mitään. 

Täällä blogissa kirjoitan rehellisesti perhe-elämästä. En mitään aurinkoista glamour elämää täydellisen puhtaiden lasten kanssa Maltan auringossa Guccin laukut ja Versacen paidat vilkkuen uudella Teslalla kiitäen. Meidän blogissa haisee paskavaippa, ärräpäät lentävät arkiaamuisin Tampereella kerrostaloasunnossa ja kouluun lapsi ajetaan Renaultin perhehelvetillä ja päikkyyn toinen VW Golffilla josta puuttuu pölykapseli. 

Tekstien muusana on ihana ja valtavan kaunis avovaimoni. Nainen joka sai minut jatkamaan tätä mahtavaa bloginkirjoitusta. Tätä tekstiä kirjoittaessa hän opiskelee vielä kaupan alaa, käy työharjoittelussa, kuskaa lapsia kouluun, terapiaan, ystäville ja milloin minnekkin. Hän kokkaa, hän siivoaa ja hän on auttamattomasti energiajuoma ja herkkukoukussa. Joskus hän joutuu myös hivenen kovaäänisesti herättelemään keskivartalolihavaa aamu-unista perheenisää sohvalta töihin.

Tekstien päähenkilöinä pomppivat mahtavat lapsemme: 

Pieni mutta pippurinen Mico. Vuosimallia 2014, perushuollot hoidettu ajallaan. Hyvässä kunnossa pääpiirteittäin mutta vain pientä sähkövikaa.

Haaveileva runopoika Jimi. Vuosimallia 2015, perushuollettu ajallaan. Suhteellisen hyväkuntoinen muuten mutta kattoikkuna reistailee.

Vauhdikas vipeltäjä Noel. Vuosimallia 2020, Jouduttu useamminkin remppailemaan, mutta pidetty yleisesti hyvässä kunnossa. Öljypohja vuotaa hivenen.

Arjen tasapainottelua ajan kanssa ruuhkavuosien keskellä, josta selvitään huumorilla, rakkaudella ja sisukkuudella. Sitä meiltä on luvassa! Tervetuloa mukaan!


-ISKÄ


Meidät löytää nykyään myös tiktokista! Instagram johon joissain vanhoissa teksteissä on kuollut ja kuopattu minun laiskuuteni takia. Pidin liian pitkän tauon kirjoittamisesta ja perheen pää ei jaksanut enää yksin ylläpitää blogin tueksi tarkoitettua ig-tiliä. TikTok sisältöä kuitenkin tuotamme säännöllisen epäsäännölisesti!


@kaksjakolme








Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Instagram vs. Reality

Kuva
Talvi on haastavaa aikaa. Luulin, että kaikille perheellisille ihmisille, mutta sitten menin olan yli katselemaan kumppanini Instagram-feediä ja TikTok-feediä. Toiset perheet lisäävät Instagramiin kuvia, joissa he luistelevat vaaleat hiukset hulmuten, Pepsodent-hymy vilkkuen Helly Hansenin yhteensopivissa takeissa onnellisina järven jäällä. Sää on pilvetön ja kaikki on vaan niin täydellistä. He pysähtyvät jääradan reunaan juomaan kaakaota ja yksikään lapsi iästä huolimatta ei läikytä kaakaotaan tai valita mistään. Kaikki vain on täydellistä. Kaakaon juomisen jälkeen he hyppäävät BMW:n sähkömaasturiin ja hurauttavat Rukalle talvilomaksi jatkamaan sitä ihanan täydellistä elämää kun kaikki vain sujuu ja on ihanaa. HUOMIO: Yllä oleva kuva on pixabayn vapaan lisenssin kuva. Liitin sen mukaan, koska tältä näyttää minun aivojeni tuottama "täydellinen IG-perhe" Ei saatana. Ihan oikeasti? Meillä jos viikonloppuna sovitaan, että mennään ulos laskettelemaan ensin huudetaan ”EIKÄ! E
Lue lisää

Etävanhemmuus on vieläkin hanurista, mutta ihan jees

Kuva
 Lähes kaksi vuotta sitten kirjoitin blogitekstin nimeltä ”Etävanhemmuus on hanurista”. Silloin avauduin hieman siitä miltä tuntuu olla esikoiseni etävanhempi ja miltä tuntui kun lastaan alkoi näkemään vähemmän. Ajattelin, että nyt voisi olla hyvä avata tuntemuksia tuon asian tiimoilta kun kokemustakin on kertynyt pari vuotta lisää. Moni muukin asia toki on muuttunut ja varsinkin oma henkinen hyvinvointi sekä työura ovat ottaneet aimo harppauksia eteenpäin. Koen otsikon mukaisesti, että kyllä se etäisyys on vieläkin hanurista, mutta ehkä kun itsekin voi paremmin henkisesti kuin ennen niin se ei ehkä ole ihan niin hanurista. Se on ihan jees, voisihan asiat olla paljon huonomminkin ja pahimmassa tapauksessa voisi olla, että en näkisi lastani lainkaan tai näkisin häntä aivan liian vähän.    Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin ihan tyydyttävä. Jimi viettää meidän luonamme Tampereella kolme viikonloppua kuukaudesta ja yleensä myös kaikki lyhyemmät lomansa ja pidennetyt viikonloput. Kesäloma
Lue lisää

Mihin se arjen huumori katoaa?

Kuva
 Suhteen alussa kaikki on vain koko ajan ihanaa, mikään toisessa ei ärsytä ja tuntuu kuin voisi elää näin vain ikuisesti. Kun ensimmäinen lapsi syntyy sitä pientä ihmettä vain katselee ja silittelee, päässään sitä ajattelee, että tämä pieni ihminen on täydellinen ja minä tulen olemaan ikuisesti onnellinen nyt kun minulla on hänet. Arki tuoreessa perheessä tai parisuhteessa on huumorintäyteistä ja kaikki on vain niin saatanan ihanaa. Kaikesta ollaan samaa mieltä, eikä mitkään päätökset tai muutokset aiheuta ongelmia. Kaikesta selvitään yhdessä nauraen ja hymyillen. Päivän mittaan sitä jaksaa lähetellä hauskoja / piristäviä viestejä toiselle ja lasten kanssa jaksaa hassutella aamusta iltaan. Tuntuu siltä kuin elämä vain olisi täydellistä ja sitä ihmettelee vanhempia jotka mököttävät vittuuntuneen näköisenä leikkipuistossa ja äkäisesti kieltävät lastaan liimaamasta räkää sisaruksensa haalariin. Tässä vähän aikaa sitten tajusin olevani itse se vittuuntunut isi jonka suupielet ovat jatkuv
Lue lisää