Vähän erilainen viikonloppu
Tehdäänpä nyt vaihtelun vuoksi ihan tällainen perus päivitys meidän viikonlopustamme. Tämä viikonloppu kuitenkin oli hieman erilainen kuin normaalisti. Tai oikeastaan aika paljonkin, sillä meidän perheen Äiti meni oman äitinsä luokse yökylään! Ajatus lähti siitä, kun anoppi oli meillä käymässä ja hän kyseli viikonloppu suunnitelmiamme ja ehdotti jos hän ottaisi jonkun lapsista yökylään. Tähän totesin, että hän voisi ottaa oman lapsensa yökylään. Äiti nimittäin on taas urakoinut yövalvomisten ja muiden parissa ihan riittävästi, joten oli hänen aikansa ottaa hieman vapaata ja lepuuttaa hermojaan, sekä kroppaansa. Toki minäkin kotona hoidan asioita, mutta hän hoitaa leijonaosan kaikesta arjen työstä. Loma oli siis ansaittu.
Perjantai kuitenkin starttasi työpäiväni jälkeen perustyyliin ja tiedossa oli pyllyn puuduttamista Golffissa kahdensadan kilometrin verran, kun lähdin noutamaan mestari J:n Tampereelle. Äiti ja toiset pojat olivat jo menneet mummin luo meitä odottamaan. Sieltä me sitten J:n kautta Tampereelle palatessamme noudimme toiset pojat kyytiin ja ajoimme kotiin. Kotiin tullessa kädet olivat hieman täynnä ja mummin luona mukana ollut babysitteri tietenkin jäi autoon. Mitäpä sillä tietenkään tekisi, joten hyvä olla siellä Golffin peräluukussa. Kello kotiin saavuttaessa näytti jo sellaisia lukemia, että seuraavaksi vuorossa oli nuorimmaisen iltakylpy ja isompien iltapala. Isommat pojat tietenkin olivat jo kuolemaisillaan nälkään, kun kylvetin vauvaa joten piti niitä hoitaa samaan aikaan. Siinä häsätessä sitten alkoi mestari kylvyssään ähistä ja puhista. Tiesin etttä nyt on kyse sekunneista. Aloin nostaa kaveria kylvystä, mutta hieman liian myöhään. Muutama karamellin värinen läiskä oli jo tipahtanut kylpyyn, sitä valui kättäni pitkin ja käteeni ehtinyt vaippa oli kakassa ulkopuolelta.
Iltatoimet herra N:n kanssa kokivat myös toisen epäonnisen hetken, joka kylläkin johtui täysin Iskän huolimattomuudesta. Isompien poikien syötyä iltapala ja siirryttyä katselemaan olohuoneeseen piirrettyjä menin minä laittamaan pienintä nukkumaan. Laitoin pulloon iltavellit, herralle yövaatteet ja nostin hänet sänkyynsä unisyöttöä varten. Kaverin siinä juodessa huomasin, että nyt kyllä tuntuu hieman kosteahkolta ja tarkemman tarkastelun jälkeen selvisi, että Iskä oli ollut niin etevä laittaessaan pulloon tuttiosaa, että oli joko laittanut sen huonosti kiinni tai se oli mennyt väärälle kierteelle. Pikkukaverin yövaatteet ja unirätti olivat aivan vellissä. Ei auttanut muutakuin ottaa kaveri vielä pikaisesti suihkun alle ja siellä katseidemme kohdatessa huomasin tuon pienen ihmisen katsovan minua juuri sillä ilmeellä: ”Äidille ei olisi sattunut näin.” Homma kuitenkin ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen saatiin maaliin ja pikkumies nukkumaan.
Isommille miehille keksin pienen iltaleikin, koska olihan miesten ilta. Piti olla jotain hieman spesiaalia. Meillä oli kaapissa lasten hittikarkkeja dippereitä miniversioina jonkin verran pussinpohjalla, joten piilottelin niitä ympäri asuntoa ja pojat saivat niitä sitten etsiä. Se leikki oli legenda syntyessään ja pojat saivat siitä kyllä uskomattoman paljon irti. Tuli itselläkin hymy naamalle, kun katseli kavereiden innoissaan etsivät karkkeja. Annoin poikien myös hieman pelailla puhelimillaan ja valvoa tunnin normaalia nukkumaanmeno aikaansa pidempään, koska halusin hieman tarjoilla pojille vielä spesiaalia. Ajattelin että iltatoimet olisivat isompien kavereiden kanssa tarjonneet seuraavan vastustuskohdan, kun saivat valvoakkin mutta vielä ja mitä. Iskä koki positiivisen yllätyksen, kun kaverit menivät kuin pienet enkelit nukkumaan. Hampaat tuli pestyä ilman minkäänlaisia vastalauseita ja sänkyyn siirtyminen sadun kuunteluun tapahtui nopeammin kuin pitkään aikaan. Kun kaikki lapset oli saatu nukkumaan Iskä teki sitä mitä parhaiten osaa viihdyttääkseen itseään, eli siis käynnisti Playstationin. Siinä sitten illan mittaan laitettiin myös Äidin kanssa viestejä (oletan että agenda näille viesteille oli se, että Äiti halusi varmistaa kaikkien lapsien olevan vielä elossa) ja siinä huomasi myös sen, että vaikka olimme olleet vasta illan erossa toisistamme oli toista jo ikävä. Se kertoo myös ehkä siitä, että me emme paljon vietä aikaa erillämme kun muutaman tunnin erossa olon jälkeen jo huomaa ikävöivänsä toista.
Muutama yösyöttö tuli pojalle annettua, mutta aamuherätys tuli kuitenkin kello 05:40. Kyllä otin sen muistiin, koska se on todella harvinainen aika allekirjoittaneelle herätä. Isommat pojat sitten heräsivät 06:20. Jatkoimme hieman normaalista poikkeavaa toimintaa ja isommatkin pojat kömpivät minun ja vauvan kanssa minun ja Äidin sänkyyn köllöttelemään. Siinä me katselimme yhdessä piirrettyjä ja se oli kyllä ihana hetki. Koko porukka vain makoili sängyllä ja kaikki olivat hyvällä tuulella. Siinä sitten söimme seuraavaksi aamupalan isompien poikien kanssa, kun vauva meni ensimmäisille nokosilleen. Söimme muuten sen aamupalan olohuoneessa. Huomaa että äiti ei ollut kotona, kun miehet heti alkavat sikailemaan. Pelailimme sitten myös lautapelejä ja leikimme piilosta, mutta piiloleikki kuitenkin herätti pikkumiehen joten se loppui aika lyhyeen. Ruokaakin siinä laitettiin ja koska Äiti tietää Iskän ruoanlaitto taidot oli tätä varten kaapissa varattuna uuniranskalaisia, nugetteja ja poppiksia. Kyllä Äiti tietää mihin Iskä pystyy. Pojat kuitenkin pitivät hieman erilaisesta lounaastaan ja pakko myöntää että kyllä itsellekin se laiska ruoka maistuu.
Äiti tulikin sitten jo joskus yhden aikaan lauantaina kotiin ja pojille yllätyksenä mukana olivat Pokemon-yllätysmunat. Ne sitten maistuivatkin ja klassiseen tapaan yllätyksistä tuli toiselle paha mieli, koska koettiin että toinen oli paremman saanut. Olen sitä mieltä, että jokaisessa yllätysmunassa pitäisi olla erillinen ilmoitus vanhemmille sen sisällöstä. Ei nimittäin ollut ensimmäinen kerta kun tässä taloudessa on koettu vääryyttä yllätysmunien sisällöstä. Iskän taloudenhoito taidoista kertoo melko paljon se, että Äitin kotiuduttua hänen ensimmäinen agendansa oli aloittaa siivoaminen. Olen elämäni aikana pitänyt itseäni melko siististi elävänä ihmisenä, mutta nuo luulot ovat jo aikoja sitten karisseet pois itsestäni. Meidän perheen Äiti on todellinen siivousintoilija ja hänen tarkat silmänsä löytävät pienimmätkin muruset lattialta. Ei kannata edes yrittää lakaista murusia maton alle. Ei sillä, että niin tekisin… välttämättä.
Pojat sitten lähtivät ulos ja siellä iski seuraava vastoinkäyminen. Pojat olivat kotipihamme puiston laidalla leikkimässä lumivuorella ja sieltä laskiessaan oli nuori mestari J onnistunut jäämään jumiin tuohon vuoreen. Tämä kaveri onnistuu lyömään päänsä liikkumattoman auton sivupeiliin ja muihin vastaaviin yllättäviin esteisiin, joten en ollut hirveän yllättynyt kun ovikello soi ja M tuli pyytämään apua J:lle. Yllätys oli kuitenkin skenaario johon kävelin. Lumivuoren keskeltä törrötti keppi, joka oli lävistänyt J:n talvihaalarin nilkan kohdalta ja kaveri roikkui tuosta haalaristaan vuorella. Kaikki näköjään on mahdollista. Siitä sitten otettiin keppi irti haalarista ja lumivuorella leikkiminen päättyi siihen. Pojat tulivat sisälle ja lähdimme lämmittelemään saunaan. Saunan jälkeen isommat pojat vielä saivat hieman karkkia, koska lauantai meillä on normaalisti lasten karkkipäivä. Toki olimme jo perjantaina poikien kanssa hieman dippereitä maistelleet, mutta eihän niitä lasketa.
Lauantai illan iltatoimet eivät sitten mennetkään ihan niin mukavasti kuin perjantaina. Olin juuri päässyt kehumasta Äidille kuinka hienosti pojat hoitivat homman perjantai iltana, kun mestari J päätti että hänen hammastahnansa on pahaa. Tahna siis oli täysin samaa kuin edeltävänä iltana. Tämän asian kanssa taisteltiin hetki, mutta hampaat tulivat loppujen lopuksi pestyä ja kaverit siirtyivät sänkyyn. Siellä sitten herra M oli huomannut että J:n sänky on leveämpi kuin hänen. Se oli asia mikä meinasi aivan totaalisesti pilata hänen iltaunensa. Onhan se nyt todellinen vääryys ja epäoikeudenmukaista, kun toisen tyypin sänky on leveämpi kuin hänen omansa! Eihän hän edes mahdu makaamaan poikittain parvisängyssään. Sääliksi käy tuota nuorta miestä, kun elämä niin kovasti päähän potkii. Yöunille kuitenkin pienen konsultaation jälkeen päästiin.
Siinä sitten illan päätteeksi oli hoidettavana vielä rakkaani tuoma yllätys illalle! Ihana Ikean laatikosto. Olin aivan rättiväsynyt, koska en ollut tottunut yksin hoitamaan vauvaa ja kahta muuta sälliä siinä ohessa, mutta eihän sellaista kehtaa myöntää ihmiselle joka elää sitä samaa joka päivä, joten ruuvinväännin kaivettiin kaapista ja laatikostoa alettiin kasaamaan. Iskän väsymyksestä huolimatta laatikosto tuli kasattua (vaikka kerran kisko jäikin laatikosta pois). Laatikoston kasaamisen jälkeen kutsuikin sitten sänky ja höyhensaaret.
Sunnuntai menikin sitten jo hyvin perinteisellä kaavalla. Aamutoimien hoidot, syömiset ja muut menivät Äidin tahtipuikon tahtiin ja olo oli taas turvallinen kun oli oikeasti vastuullinen ihminen pitämässä kuria ja järjestystä. Päivän kohokohtana toimi poikien seuraaminen, kun he katselivat Avaraa Luontoa. M:än eläytyminen virtahepojen elämään oli aivan loistavaa. Hän lähes itki kun näki kuolleen virtahevon ja piiloutui paitansa sisään kun näki leijonien piirittävän virtahepoa. Kaveri huusi, kiljui ja pomppi virtahepojen tahdissa aivan täysillä. Kävimme poikien kanssa myös läheisen päiväkodin leikkipuistossa leikkimässä ja juomassa pillimehut. Siitä sitten kotiin syömään ja viikonloppu olikin herra J:n kohdalta ohi. Lähdimme ajelemaan kohti Satakuntaa ja vein J:n takaisin äidilleen. Matkalla kävi myös moikkaamassa Iskän ystävää ja hänen koiraansa. Takaisin tullessani, sitten voimieni tunnossa vielä hieman siivosin asuntoa.
Siivoamiseen oli myös hyvä syy. Viettäessäni vain 19 tuntia päävastuussa lapsista (Kyllä, Laskin myös ne tunnit.) tajusin konkreettisesti kuinka paljon tuo supernainen tekee ihan normaalissa arjessa. Toki lapsiluku on yhden vähäisempi, mutta se ei poista sitä työn määrää minkä hän täällä kotona tekee. Jos minä olen yhden yön jäljiltä aivan naatti, niin en voi kuin pelonsekaisella kunnioituksella katsoa tuota kaunista ilmestystä joka tällä hetkellä tekee keittiössä iltapalaa. Hän on kyllä aivan uskomaton SuperÄiti. Arvostukseni joka jo valmiiksi oli korkealla, räjähti kyllä kattoon tämän viikonlopun jälkeen. Herätti se kyllä myös niitä ajatuksia, että tarvisi potkia itseään laiskalle läskille perseelleen ja tehdä ihan oikeasti jotain järkevääkin kotona. Suosittelen samaa monelle muulle miehelle.
Haluan vielä loppuun antaa kiitokset kaikille seuraajille ja lukijoille. On ollut hurjaa seurata kuinka vain kuukaudessa Instagram seuraajamäärä on noussut yli viiteensataan! Tämän kunniaksi aiomme lähiaikoina järjestää pienen arvonnan. Blogilukujen määrä on myös ollut todella positiivinen yllätys, vaikka tekstini ovatkin todella pitkiä on niitä porukka jaksanut vieläkin vain lukea! Kohta 3500 näyttöä täynnä! Kiitos teille kaikille. Todella mahtavaa kun olette mukana!
-Iskä
Kommentit
Lähetä kommentti