Tauolta paluu ja Noel 1v!

 Tauolta paluu ja Noel 1v!

Tässä on tullut pidettyä pieni tauko blogin päivittelystä. Syy tähän ei ole se, että motivaatio blogin suhteen olisi laskussa tai että kiinnostus blogin suhteen olisi lopahtanut. Lukijoita on ollut todella kivasti ja on ollut mieltä lämmittävää ,kun olen saanut viestejä joissa on kyselty, koska tulee uutta julkaisua blogiin. Tässä siis on nyt ensinälkään pikkuinen päivittelyteksti kuulumisista ja viikonloppuna lauantaina tai sunnuntaina julkaisen sitten enemmän oman kaltaiseni tekstin vielä, joten loppuviikolle on paljon luettavaa luvassa teille jotka olette kaipailleet.

Syy hiljaiseloon blogissa on yksinkertaisesti ollut kiire. Tässä on ollut niin paljon kaikenlaista touhua ja rästihommien hoitoa, että tuntuu kuin ylimääräistä aikaa vain ei olisi. Aina tuntuisi olevan kädet täynnä. Nytkin meinasin luistaa tämän tekstin kirjoittamisesta, mutta lupasin toissa päivänä eräälle kommentoijalle, että julkaisen tekstin eilisen tai tämän päivän aikana, joten päätin kiireistä huolimatta kirjoittaa pienen päivityksen pikku pojan synttäreistä. Tässä kädet pyörähuollon jäljiltä pikisenä ja iltatyöt odottamassa työpöydällä en kuitenkaan ala ihan normaalia tekstiä kirjoittamaan, mutta toivottavasti tämä alkupala kelpaa teille. 

Meillä stressattiin Noelin syntymäpäivistä jo kuukausia etukäteen ja niitä suunniteltiin ja ajatuksia väännettiin ja käännettiin siitä kuinka kaikki asiat tulisi hoitaa. Itse en todellakaan ole mikään juhlien järjestäjä vaan enemmänkin taloudellinen tuki ja lihasmassaa käytännön toteutukseen. Itse jos olisin bileet järjestänyt olisin varmaankin kutsunut isovanhemmat ja kummit käymään kahvilla, jossa olisin tarjonnut Lidlin rullapullaa ja pakasteesta karjalanpiirakoita. En oikein osaa järjestää mitään tuollaisia enkä itse esimerkiksi juhli omia syntymäpäiviäni millään tavalla. Tietenkin ymmärrän sen, että lapsen syntymäpäivät ovat tärkeät ja varsinkin ne ensimmäiset ovat mieleenpainuvat juhlat, joten olen todella kiitollinen tuolle ihanalle kumppanilleni joka jaksoi ihan tosissaan suunnitella juhlat, pohtia mistä kaikki koristeet ostetaan ja mistä kakut tilataan. Näissä asioissa onneksi olivat ihanat isovanhemmatkin apuna. 

Huomasin kuitenkin rakkaassani pienen stressitason nousun mitä lähemmäs syntymäpäiviä pääsimme eikä asiaa varmasti auttanut se, että olen itse aivan uuno näissä asioissa joten vastaukseni aikalailla kaikkeen oli: ”Ihan sama, päätä sinä. Mulle käy kaikki.” Veikkaan että sellainen avokämmenellä läsäyttäminen päin näköä oli lähempänä useammin kuin kerran. Poskeni kuitenkin säilyivät ehjänä ja me perkele selvisimme syntymäpäivistä. Juhlista tuli vieläpä rakkaalleni mieleiset, enkä tarkoita poikaa jonka syntymäpäivä juhlittiin. Veikkaan, että hän olisi ollut ihan yhtä tyytyväinen rapistelemaan lahjapapereita pienemmällä porukalla ja Lidlin rullapulla suussa, mutta olen kuitenkin onnellinen että näimme vaivaa ja kumppanini ihan oikeasti potki myös minua tekemään asioita näiden juhlien eteen. Olihan se ihanaa viettää pikkuisen syntymäpäivä lähes kaikkien tärkeiden ihmisten kanssa ja todella herkullisten tarjottavien kera. Rakas isoisäni ei päässyt terveyshuoliensa ja korkean ikänsä vuoksi osallistumaan juhliin, mutta kävimme hänen luonaan jo etukäteen juhlistamassa sekä isäinpäivää, että pojan synttäreitä. 

Syntymäpäivillä vieraina olivat meidän vanhempien läheisimpiä ystäviä, pojan kummit, isovanhemmat ja tietenkin meidän koko perhe Jimi mukaan lukien. Vieraita oli sen verran paljon meidän kerrostalo kolmioomme, että bileet oli pakko jakaa kahteen osaan. Olisimme kaiketi kaikki mahtuneet, mutta vaikka ystäväni komeita miehiä ovatkin en sentään karvaperseitä ala syliini ottamaan. Ensimmäisenä päivänä olivat ystävät ja suurin osa kummeista. Toisena päivänä sitten isovanhemmat puolisoineen, joista yksi sattuu olemaan myös Noelin kummisetä. Juhlat olivat aivan ihanat ja oli ihana huomata kuinka paljon ihania ja rakastavia ihmisiä meidän lastemme ja tietenkin meidän itsemmekin ympärillä on. Oli todella mahtavaa nähdä kaikkia ihmisiä samaan aikaan ja nauttia yhdessä olosta. Isommatkin pojat käyttäytyivät juhlat todella hienosti ja heilläkin oli oman ikäistään leikkiseuraa vieraina. 

Yhtenä syntymäpäivälahjana pyysimme Noelille 1v kuvaukseen pääsyä ja sen me sitten isovanhempien+kummin kanssa ostimmekin. Kuvista tuli aivan saakelin hienoja ja niitä varmasti jossain vaiheessa myös tänne julkaisen. Pikkuäijä sai ihan perhanasti mieleisiä leluja lahjaksi, sekä aivan huippuja vaatteita. Erityisen kiitollinen olen kaikille lahjan antajille siitä, että kukaan ei ostanut mitään sellaisia helvetillisiä pimpelipompeli leluja jotka pitävät kauheaa mekkalaa ja alkavat hyvällä tuurilla keskellä yötä mölisemään. Noel oli todella innoissaan kaikista vieraista ja niin olimme mekin. Erityisen kiitoksen tahdon antaa mahtaville isovanhemmille, jotka auttoivat tarjottavien kanssa. Noelin pappa teki aivan mahtavat suolaiset piirakat juhliin, joita itse vetelin aivan suu vaahdossa ja mummi taas puolestaan teki aivan perkeleen hyvää voileipäkakkua, joka kasvatti vyötäröäni myös muutamalla sentillä. Kiitos kaikille juhlissa mukana olleille ja opinpa itsekkin sen, että kyllä niistä juhlista vaan saa enemmän irti kun niiden eteen hieman näkee vaivaa. Toki en vieläkään ymmärrä miksi emme voineet ostaa Pirkka-servettejä kaupasta, vaan niiden piti olla jotain parempaa merkkiä. Oltaisiinko meitä pidetty köyhinä jos olisimme ostaneet Pirkka-servettejä tai olisiko juhlat menneet niiden vuoksi pilalle? Viikonloppuna julkaisenkin sitten tekstin isäinpäivästä ja sen merkityksestä. Kiitos sinulle joka teit paluun blogiini ja jaksat lukea tekstejäni. Juuri sinä olet aivan mahtava. Kiitos!

-Iskä