Jouluna volkkarit ei kulje

Jouluna volkkarit ei kulje


Tässä teksti joka jo aikaisemmin piti julkaista, mutta omasta syystäni tekstin julkaisu jäi väliin alkuperäisenä päivänä. Asiasta myöhemmin lisää varmasti useammankin julkaisun verran, mutta tässä kuitenkin teksti joulunvietosta. Tällä kertaa jätän kuvat laittamatta. Mahdollisesti kuvia luvassa myöhemmin, mutta nyt todennäköisesti blogin kirjoittamiseen tulee määrittelemättömän mittainen tauko. Lopettamassa en ole kuitenkaan joten siitä ei tarvitse huolehtia. Paljon juttuja on tapahtumassa kirjoittamisenkin saralla ja siitäkin lisää myöhemmin.


Taas on joulunpyhät vietetty ja vaikka kuinka aina sanon, että joulu ei niinkään ole minun makuuni niin onhan se nyt mukavaa. Syödä maha täyteen herkullista ruokaa (kiitos anoppi ja taustajoukot), jotta voi olla etukenossa vessassa ampumassa takalaitonta seuraavat tunnit ja kirota kuinka ei koskaan osaa lopettaa ajoissa. Syödä suklaata kilokaupalla samalla efektillä ja nauttia oikeasti olostaan. Jotenkin se perhanan joulumieli kuitenkin vain hiipii sisuksiin ja sitä huomaa oikeasti nauttivansa siitä kun maailma on hetken pysähtyneenä. Kun voi vain nauttia olostaan vaikka maha onkin turvoksissa. Se tunne kun näkee lasten avaavan innoissaan joululahjojaan ja sen oikean ilon ja riemun kun he näkevät lahjansa saa oikeasti olon todella hyväksi. Tänä jouluna pääsi vihdoinkin perheen pieninkin lahjoja avaamaan. Hän oli kyllä ehkä enemmän hämillään siitä, että mitä nämä kääreet ovat ja miksi niistä kaikista tulee jollakin pimputuksella varustettuja leluja. Lukuunottamatta valtavaa Pipsa-Possu pehmolelua. 


Jouluaaton vietimme anopin ja hänen miehensä luona. Se oli jälleen ihana perinteinen joulu: Mahtavaa jouluruokaa, paljon suklaata, yhdessäoloa, lasten riemua ja ettei nyt ihan valehteluksi mene niin vähän kiukutteluakin, uusiin leluihin ja lahjoihin tutustumista, saunomista ja illan tullen aikuisten Trivial Pursuitin pelaamista. Ei voi pelistä sanoa muuta kuin, että tuli otettua todella lujaa kuokkaan. Ei ollut kyllä palaakaan anopin miesystävää vastaan, joka näytti kyllä närhen munat yleistiedollaan. Ei sillä, että asia olisi jäänyt millään tavalla kalvamaan. Kunhan totesin. Joulupäivänä sitten oli tarkoitus lähteä kohti Kankaanpäätä, jotta voisimme viettää joulun myös äitini kanssa ja saisimme Jimin liittymään vahvuuteen. Pakkasimme Golffin täyteen tavaroitamme ja lapsille toppavaatteet päälle. Istahdin kuskin penkille ja painoin kytkimen pohjaan. Se perkeleen kytkin jäi sinne pohjaan. Kytkin-/jarrunesteet olivat päättäneet poistua keskuudestamme ja ilmeisesti työsylinteri sanonut sopimuksensa irti. Tämä on vasta alkudiagnoosi. Katsotaan mitä todellisuudessa on tapahtunut kunhan saamme auton remonttiin ja katsotaan kuinka paljon euroja jälleen uskollinen hopeanuolemme tarvitsee palatakseen tien päälle.


Ei siinä sitten auttanut mikään muu kuin lainata Hiacea ja ajaa sillä kohti Kankaanpäätä. Siinä ei paljon perhettä pakattu mukaan siihen autoon, joten lähdin matkaan yksin. Kiitetään nyt vielä tätäkin kautta auton lainasta kuitenkin todella kovasti. Se pelasti joulun vieton, että sain edes haettua Jimin meille joulunviettoon. Äitini luota tuli myös mukaan paketteja kotiin vietäväksi. Olihan se vähän erilainen toteutus kuin alkuperäinen suunnitelma, mutta olisi se paljon huonomminkin voinut mennä. Sieltä sitten haettiin Jimi ja saavuimme Hiacella kotiin Tampereelle. Loppu perhe sai kyydin anopilta ja kotona olikin tonttu käynyt myös kuusen alla ja siellä odotti vielä lisää lahjoja koko porukalle. Taas saatiin kokea riemua lahjojen avaamisesta. Toki tässä koko ajan pieni synkkä pilvi on päällä auton suhteen, mutta se nyt on onneksi vain auto ja se todennäköisesti saadaan korjattua. Joulupäivänä kävimme vielä saunomassa ja katselimme poikien kanssa jouluelokuvaa sekä tietenkin söimme herkkuja.


Tapaninpäivä meni jo aika tavanomaisissa merkeissä. Söimme kuitenkin jouluruokaa Kristan kanssa, mutta pojat tyytyivät jo nakkeihin ja ranskalaisiin. Pelailimme hieman uutta peliä jonka pojat saivat lahjaksi ja kävimme pulkkailemassa pikkumiehen kanssa hieman ulkona! Nyt katsotaan kuinka arki lähtee taas sujumaan ja koska tämä ähky jonka joulu taas aiheutti laskeutuu. Toivottavasti kaikilla on ollut rauhallinen joulu ja koronasta huolimatta olette pystyneet nauttimaan yhdessäolosta.


-Iskä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämäni kamalin viikko

Pyörremyrsky nimeltä ADHD ja muut osaset osa 1

Pyörremyrsky ja muut osaset osa 2