Tasapaino

 

Tasapaino


Tässä kun elämä on melko hektistä ja koko ajan ainakin mielessä on useampia asioita tulin pohtineeksi sitä, kuinka hemmetin vaikeaa on saada asiat tasapainoon. Tasapaino on ihan saakelin tärkeä juttu, mutta silti sitä kiikkuu aina jommalla kummalla puolella kiikkulautaa. Ihan jo pikkulapsesta asti tasapainon löytyminen on elintärkeää, joten miksi se olisi yhtään eri asia aikuisena? Olen itse ainakin sellainen, että kun innostun jostakin asiasta on se koko ajan päällimmäisenä mielessä ja muut asiat saattavat jäädä vähemmälle huomiolle, jopa ne asiat joista oli vielä muutama viikko sitten todella kiinnostunut. Olen itse myös henkilökohtaisesti sellainen kaveri, jolla on aina oltava monta rautaa tulessa. Siinä sitten taas käy monesti niin, että jos ei keskity yhteen asiaan kerrallaan kunnolla, tulee vain hutiloitua montaa asiaa samanaikaisesti. 

 


Tässä kun miettii omaa elämää niin tajuaa, että koko ajan tämä on sellaista tietynlaista nuoralla tanssimista. Ensisijaisesti olen tietenkin isä. Se on ihan kaiken toiminnan perusta ja motiivi. Se on ylivoimaisesti tärkein asia elämässä. Seuraavaksi tärkeimpänä asiana olen kumppani. Se on myös todella tärkeä tehtävä ja vaikuttaa ihan kaikkeen elämässä. Näistä kahdesta tärkeästä asiasta muodostuu minun perheeni ja perhe tarvitsee selviytymiseen ja elämiseen rahaa. Sitä saan töistä, mutta koska haluan tarjota myös jotain ekstraa perheelleni olen myös sivutoiminen yrittäjä. Eli jonkin verran töitä tulee tehtyä myös kotona ja hieman kodin ulkopuolellakin. Vaihdoin juuri kevytyrittäjyyden toiminimellä toimimiseen, joten siinäkin on oma tasapainottelunsa, että kuinka paljon niitä töitä tuo kotiin ja kuinka paljon se vaikuttaa elämään. Kaikki yrittäjät varmasti tietävät, että jos vain antaisi itsensä tehdä ei se työ koskaan loppuisi. Tässä tullaan siihen, että kuinka paljon raha ratkaisee ja kumpi on tärkeämpää aika vai raha. Niiden kahden välillä tasapainottelu on monesti todella hankalaa ja haastavaa. Raha ei saisi olla elämässä koskaan se tärkein asia, mutta kuten kaikki tiedämme nykyään rahaa tarvitaan kuitenkin koko ajan enemmän ja enemmän ihan vain selviytymiseen ja elämiseen.

 


Sen lisäksi, että olen isä, kumppani, työntekijä ja yrittäjä tahdon myös toteuttaa itseäni. Kaikilla meillä on oma tapamme toteuttaa itseään ja itse ainakin koen niin, että jokaisella tulisi olla myös jotain ihan täysin omaa. Tämä blogin kirjoittaminen on minulle yksi tapa toteuttaa itseäni ja kirjoittaminen ylipäätään. Se on terapeuttista ja antaa erilaisia näkökulmia asioihin. Pidän myös fiktion kirjoittamisesta ja yksi sellainen projekti tuli juuri maaliin. Siitä lisää myöhemmin, mutta nyt jo tekisi mieli aloittaa jokin uusi kirjoittamiseenkin liittyvä projekti. Itsensä toteuttaminen verkossa on myös asia, jota kovasti tahtoisin tehdä enemmän. Olen myös monen ihmisen ystävä ja heillekin tulisi joskus pystyä antamaan aikaa, että hekin tahtoisivat olla vielä tulevaisuudessakin minun ystäviäni. Tästä tullaan siihen karuun faktaan, että päivässä, viikossa, kuukaudessa ja vuodessakin on vain rajattu määrä aikaa. Jos tahtoo olla hyvä kaikilla alueilla tulisi niille kaikille pystyä varaamaan riittävästi aikaa. 

 


Ajan varaaminen, tasapainon löytäminen ja kultaisen keskitien kulkeminen ei kuitenkaan todellakaan ole helppoa. Aina välillä joku toinen elämän osa-alue vaatii enemmän huomiota kuin toiset ja silloin ajan kanssa täytyy osata pelata. Milloin antaa aikaa millekin osa-alueelle? Se on oikeasti todella vaikea kysymys. Jokainen kuitenkin sisällään tuntee sen oman elämän prioriteettijärjestyksen. Kaikilla se ei tietenkään ole samannäköinen, mutta ainakin minun mielestäni jokaisella vanhemmalla sen pitäisi ainakin alkaa siitä, että ensimmäisellä sijalla on lapset. Lasten ja perheen kustannuksella ei voi tehdä rahaa tai harrastaa. Valintojen pitäisi perustua siihen, että kaikkien ainakin perheyhteisössä on hyvä elää sinun valintojesi kanssa. Kyllähän minäkin toisinaan tahtoisin kirjoittaa oman fantasiaeepokseni tai mainostaa aggressiivisesti omaa yritystäni, jotta saisin kauhean määrän nopeasti asiakkaita. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen (monesti kylläkin tuon viisaamman osapuolen herättelyn jälkeen), että maltti on valttia. Jos tahtoo tehdä kaikkea, on niitä kaikkia tehtävä pikkuhiljaa.

 


Sen vuoksi olenkin päätoimisesti isä ja kumppani, teen rahaa sen verran että meidän kaikkien on hyvä olla ja saamme ruokaa joka päivä (en tietenkään yksin elätä perhettä, mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan), panostan yritystoimintaan vain sen verran kuin oikeasti on resursseja tehdä ja harrastan silloin kuin oikeasti on aikaa. Eli toisin sanoen silloin kun kaikki muut nukkuvat. Ystävien suhteen olen joutunut tekemään todella paljon kompromisseja. Tahtoisin kyllä nähdä ystäviäni enemmän, mutta myös realiteetit on kohdattava. En ole enää nuori mies vailla vastuuta. Ystäviä nähdään silloin kun sattuu olemaan aikaa tai jos joku joskus vaikka eksyy meille kylään. Se on kaikkein mukavin ja paras tapa nähdä ystäviä, tai sitten se, että menemme koko perheen voimin jonkun luo kylään. Silloin se ei ole pois keneltäkään. Tämä on jatkuvaa tasapainottelua, mutta se tasapainottelu on yksinkertaisesti tehtävä, että kaikkien olisi mahdollisimman hyvä olla.


Lapset vaativat vanhemmilta paljon, mutta ei sitä kaikkea taakkaa voi kuitenkaan yhdenkään ihmisen niskaan kaataa. Olen uskomattoman kiitollinen Kristalle siitä, että hän on mahdollistanut kaiken sen mitä olen pystynyt tekemään viime vuosina. Toivottavasti pystyisin tarjoamaan hänelle saman kun on sen aika. Kompromisseilla, suunnittelulla ja tahdonvoimalla kaikki kuitenkin on mahdollista. Montaa asiaa pystyy tekemään kunhan tahtotila on oikea ja sen tekee järkevästi, eikä toisten kustannuksella. Miten muut olette pystyneet tasapainottelemaan arjessanne lasten, parisuhteen, töiden ja harrastusten välillä?


PS. Siitä maaliin menneestä projektista. Tulin julkaisseeksi e-kirjana lastenkirjan. Kirja on lähinnä kirjoitettu omille lapsilleni, mutta jos tahdot sen myös lukea saa sen ostettua pientä korvausta vastaan myös itselleen.




-Iskä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Instagram vs. Reality

Etävanhemmuus on vieläkin hanurista, mutta ihan jees

Elämäni kamalin viikko