Pyörremyrsky nimeltä ADHD ja muut osaset osa 1

 

Pyörremyrsky nimeltä ADHD ja muut osaset osa 1


Tuon pitkän julkaisutauon aikana kuten mainittua elämässämme on tapahtunut paljon ja yksi niistä asioista on tämän pyörremyrskyn jota myös ADHD:ksi kutsutaan saapuminen virallisesti perheeseemme. Toki tätä tai jotain vastaavaa olimme jo epäilleet, mutta virallisesti Mico sai diagnoosin viime vuoden lopulla. Kaikki mitä sitä ennen ja sen jälkeen on tapahtunut on tietenkin vaikuttanut elämäämme paljon. Sekä hyvässä, että pahassa. ADHD:n lisäksi on joitakin diagnosoimattomia oireita ja taudinkuvia, mutta käsiteltäköön kaikki tässä yhden kattotermin alla samaan syssyyn. Eihän tässä nyt lääkäreitä olla. Tahdonkin nyt julkaista kaksi erillistä tekstiä tähän samaan aiheeseen liittyen. Ensinnäkin siitä syystä, että tämä asia on nykyään todella suuri osa elämäämme ja vaikuttaa todella moneen asiaan elämässämme. Toisekseen siksi, että tahdon saada myös Kristan äänen kuuluviin tässä asiassa. 

 


Hän asian eteen on tehnyt eniten töitä ja hän saakin olla se joka aloitaa tästä asiasta puhumisen. Kirjoittaminen ei kuitenkaan hänelle maistu (väittää, että ei osaa mutta se on paskapuhetta), joten toteutamme tämän ensimmäisen julkaisun haastattelun muodossa. Toinen julkaisu sitten jonka julkaisen myöhemmin tulee olemaan tavanomaisessa muodossa tehty kirjoitus. Sen enempää kuitenkaan lätisemättä (kuulemma kirjoitan liian pitkiä tekstejä ja pitkiä kappaleita emännän mukaan) mennään itse asiaan:


Mikä sai sinut epäilemään että Mico on muutakin kuin vain vilkas poika?

-En oikeastaan ollut ensimmäinen, joka epäili ADHD:ta. Meillä oli arjessa haasteita joihin hain apua perhetyöntekijöiltä, siellä asia otettiin ensimmäisen kerran esiin.


Mitä Micon ADHD-diagnoosi merkitsee sinulle?

-Diagnoosi auttoi minua ymmärtämään paremmin Micoa.


Koska haastateltava ei nyt itse tajunnut suoraan jatkaa niin tökkään häntä kylkeen ja kysyn, että miten opit ymmärtämään häntä paremmin…?

-Ymmärsin paremmin hänen haasteitaan koulussa, ystävyyssuhteissa sekä hänen impulsiivisuuttaan.



Koetko saaneesi apua riittävästi asian tiimoilta tai koetko tarvitsevasi apua?

-Koen, että olemme saaneet riittävästi apua. Käymme joka viikko terapiassa, olemme vähintään kerran kuukaudessa lastenpsykiatrin kanssa yhteydenpidossa ja minulla on ystäviä joilta saan vertaistukea.


Miten haasteet näkyvät teillä arjessa?

-Haasteet lähtevät ihan jo vaatetuksesta ja niissä käytetyistä materiaaleista. Useat arkisetkaan tehtävät eivät toimi ilman ohjausta esim. vaatteiden pukeminen, peseytyminen ja hampaiden pesu. Ennen lääkitystä läksyjen teossa saattoi mennä jopa kolme tuntia, nykyään tämä on onneksi hieman helpottanut. Tunnesäätely on yksi suuri asia joka näkyy arjessa. Vaihteita on kaksi: nolla tai sata, monessakaan asiassa ei ole mitään siltä väliltä ja tämä näkyy myös impulsiivisena käytöksenä joka näkyy myös vahvasti arjessa. Mico on ikäänsä nähden todella asioita yli-analysoiva ja tämä monesti aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Rutiinit ja sovituista asioista kiinni pitäminen ovat myös hyvin tärkeitä. Sovituissa asioissa nyanssierotkin saattavat toimia virikkeinä impulsiiviselle reaktiolle esim. Sovittu matkasta HopLoppiin, syystä tai toisesta tämä ei onnistu joten vaihdetaan kohteeksi Leo’s Leikkimaa. Neuroottiset oireet ovien lukituksen tarkistuksesta, varmistelu kaikkien tavaroiden mukana olosta, varmistelu tulevista tapahtumista ja yleisesti asioiden moneen otteeseen varmistaminen joka syö lapsen voimavaroja ja aiheuttaa lisäahdistusta. Micolla on myös yleisellä tasolla tietynlaisia haasteita itsetunnon kanssa sekä epäreiluuden ja kateuden tunteiden kanssa. Nämä luovat jonkin verran haasteita perhearjessa, ystävien kanssa sekä sisarusten kanssa.



Oletko kokenut arjen helpottuneen lääkityksen myötä?

-Olemme kokeilleet neljää eri lääkettä ADHD:n hoitoon. Olen itse ollut tyytyväinen tämänhetkiseen lääkitykseen ja koen, että arki on helpottunut lääkityksen myötä. Lääkityksen myötä olen myös päässyt nauttimaan siitä kehityksestä ja ilosta jonka lääkitys on mahdollistanut Micolle. Se on tuonut paljon voimia jaksamiseen kun näkee rakkaan lapsensa voivan paremmin ja ymmärtävän myös itse itseään paremmin.


Miten itse jaksat arjessa ja ovatko arjen haasteet vaikuttaneet omaan jaksamiseesi?

-Normaalissa arjessa jaksan erittäin hyvin, mutta tietenkin jatkuvasti haasteiden kanssa eläessä tulee hetkiä kun jaksaminen vain loppuu. Tämän vuoksi minulla on onneksi hyvä tukiverkosto (Erityisesti oma äitini ja kumppanini Jesse) ympärilläni jonka avulla olen saanut kasattua voimia jatkamiseen.


Ovatko arjen haasteet vaikuttaneet perheeseenne millään tavalla?

-Koen että ovat vaikuttaneet. Monet arjen toimet suunnitellaan Micoa silmällä pitäen. Hänellä on tiettyjä erityistarpeita/asioita jotka ovat hänelle tärkeitä ja pyrimme nämä mahdollisuuksien rajoissa huomioimaan arjessa ja arjen ulkopuolella. Perhesuhteet ja perheen dynamiikka on säilynyt ennallaan, mutta tapa toimia on muuttunut. Olemme myös kokonaisvaltaisesti kaikki oppineet ymmärtämään Micoa paremmin ja oppineet elämään näiden haasteiden kanssa.




Tässä oli nyt ensimmäinen osa tähän aiheeseen liittyen. Krista jäi pohtimaan kysymysten jälkeen, että vastasiko hän niihin ”liian negatiivisesti” tai toiko hän Micosta esiin ”liian huonot puolet”. Tämä sinänsä huvitti itseäni hieman sillä ADHD ja arjen haasteet eivät todellakaan ole yhtä kuin Mico. Kaveri on aivan huippujätkä ihmisenä, lapsena, kaverina ja veljenä. Hänessä vain on tiettyjä erityispiirteitä joista me nyt puhumme ja joiden haasteita me tuomme esiin näissä teksteissä. Ehkä niissä saakin olla hieman ”negatiivinen” sävy, koska ei elämä ja arki kuitenkaan ole pelkästään taistelua. Arkeen mahtuu niin paljon positiviisia tunteita, että ne helposti voittavat sen negativiisen mitä haasteet tullessaan tuovat. Tuon toki tarkemmin omia ajatuksiani ja kokemuksiani esiin seuraavassa julkaisussa, mutta otetaan nyt tällainen pieni huomio tänne loppuun etten joudu seuraamaan vierestä kuinka toinen repii hiuksia päästään ja miettii oliko liian negatiivinen internetin ihmeellisessä maailmassa ja nytkö vauva.fi mököttäjät hyökkäävät porukalla kimppuun julkisesti lynkaten.


Seuraavaksi luvassa on mainontaa, jos mikään muu meidän/minun tuotokseni ei kiinnostua voit painua mäkeen blogistani(kaikella rakkaudella, ei niistä oikeasti tarvi tykätä). Jos kuitenkin tahdot nauttia erittäin laadukkaista tuotoksista jatka lukemista: 

Ensimmäinen mainos: Olemme luoneet TikTok-tilin ota meidät seurantaan!

@kaksjakolme

Sinne tulemme lisäämään (tai siis Krista tulee lisäämään, koska minä en ole erityinen sosiaalisen median ihminen) kaikkea meidän mielestä tosi kivaa ja hauskaa. Moni voi tietysti olla eri mieltä siitä kuinka hauskoja me olemme, mutta tässä pieni maistiainen:

 

 

@kaksjakolme

Tervetuloa seuraamaan mun päivää hoplopissa. 🤍 käykää myös lukemaan mun isin kirjoittamaa blogia https://kaksjakolme.blogspot.com/#kaksjakolme #hoplop #hoploppirkkala #marraskuiset2020 #tiktokfinland #suomitiktok #perheelämä #familytime #kidsoftiktok #lapsetonterveitäkunneleikkii

♬ alkuperäinen ääni - Kaksjakolme

 

Toinen mainos: Tätä mainosta ei ole hyväksytty kaksjakolmen hallituksen toiselta jäseneltä. Hänen mielestään perheblogi on aivan väärä paikka mainostaa ”tuollaista paskaa”. Hän on myös monilla muilla tavoilla tuonut ilmi sen kuinka paljon hän arvostaa tätä seuraavaa tässä. Tälläkin hetkellä kun kirjoittelen tätä tekstiä hän tuossa pyörittelee pääätään, mutisee pahaenteisesti ja kiristelee hampaita. Veikkaan, että sohva kutsuu mutta tässä se tulee.Huom. Kyseessä on oikeasti raskas musiikki, joten jos et pidä sellaisesta niin älä klikkaa. Tulee vain kaikille paha mieli, mutta ihmiset jotka pidätte oikeasti raskaasta musiikista niin käykääpä testaamassa miten tällainen teihin uppoaa :

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Instagram vs. Reality

Etävanhemmuus on vieläkin hanurista, mutta ihan jees

Elämäni kamalin viikko